Bastu

Turun yliopiston elinkeinoelämäpalvelu Bastussa toiminnan perustana on niin sanotun kuudennen aallon talouden mukaisten innovaatioiden kehittämisen tukeminen. Kuudennen aallon talous kietoutuu tiiviisti resurssiniukkuuteen, kiertotalousajatteluun ja tulevaisuuden tarpeiden ennakointiin. Nämä teemat nousevat tulevaisuudessa entistä tärkeämpään asemaan sekä neitseellisten luonnonvarojen hupenemisen että kestävän kehityksen ja ympäristöajattelun vahvistumisen vuoksi. Kuudennen aallon yritystoiminta vaatii nykyisten, totuttujen ajattelutapojen kyseenalaistamista sekä esimerkiksi kiertotalousajatteluun liittyvän arvonluonnin pohtimista. Tässä työssä erittäin olennaista on tuoda yhteen huipputoimijoita hyvinkin erilaisilta sektoreilta löytämään uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia ja innovaatioita, joita ne eivät tahoillaan välttämättä tulisi koskaan miettineeksi.

Bastussa työ tapahtuu tulevaisuustyöpajojen ja arkisen työn ohessa vuoropuheluna ja toimijoita yhdistävinä liideinä. Tulevaisuustyöpajoihin kutsutaan mukaan yleensä noin 10–30 alueen yritysmaailman ja tutkimusorganisaatioiden edustajaa hakemaan yhdessä ratkaisuja kulloinkin käsiteltävinä oleviin teemakokonaisuuksiin sekä etsimään edistettäville asioille kopin ottajia. Bastun teemat ovat hyvin monipuolisia ja viime aikoina uusia ratkaisuja on haettu muun muassa ekokaupunginosaprojektin, meriklusterin uusien arvonluontitapojen, datan kiertotalouden sekä tulevaisuuden ruokaketjujen osalta.

Bastu 2.0 – kohti konkreettisia tuloksia

Bastu-toiminta käynnistyi vuonna 2015 ja se on tuonut eri alojen toimijoita tekemään yhteistä tulevaisuutta saman pöydän ääreen. Tänä syksynä Bastun toimintaan on tullut muutoksia, joiden tavoitteena on tehdä työstä entistä tavoitteellisempaa. Bastun vetäjä, bastumaster Keijo Koskinen Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta on toimintaa konkretisoivasta Bastu 2.0 -uudistuksesta innoissaan.

”Bastun ensimmäiset kolme vuotta kuluivat suurelta osin verkoston rakentamisessa, ideoinnissa ja toiminnan vakiinnuttamisessa. Bastu 2.0:ssa paino on entistä selkeästi vahvemmin konkreettisten ratkaisujen ja yhteistyöprojektien aikaansaamisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että työpajojemme on muututtava entistä tavoitteellisemmiksi. Se puolestaan johtaa siihen, että meidän on entistä paremmin tunnistettava potentiaalisten työpajaosallistujien joukosta ne, jotka ovat oikeasti halukkaita ja kykeneviä viemään ideoita eteenpäin ja kehittämään konkreettisia tuotteita ja palveluita”, Koskinen kertoo.

”Tavoitteenamme ei ole tuottaa uutta tutkimustietoa tai heitellä ilmaan ideoita. Tavoitteenamme on yksinkertaisesti sanottuna saada aikaan tulevaisuutta. Bastun tulevaisuudessa erityisen tärkeässä osassa ovat kiertotalouteen ja digitalisaatioon pohjautuvat entistä ympäristöystävällisemmät ratkaisut – maailma ei yksinkertaisesti kestä nykyistä kulutusta, vaan asialle on tehtävä jotakin. Bastussa näihin uhkakuviin ei kuitenkaan suhtauduta tiukkaotsaisesti vaan positiivisuuden kautta. Uskomme tulevaisuuteen on vahva ja koko ajan löytyykin uusia, entistä fiksumpia tapoja tehdä asioita sekä talouden että ympäristön kannalta tehokkaammin”, Koskinen visioi.

Meriteollisuus on yksi Bastun toiminnan kulmakivistä

Meriteollisuus on ollut Bastussa alusta saakka vahvasti edustettuna. Bastussa on järjestetty merialan pajasarja, jossa on etsitty uudenlaisia ratkaisuja muun muassa laivamatkustamisen turvallisuuteen sekä laivalla oleviin uudenlaisiin, virtuaalisiin ajanviettotapoihin. Pajasarjan lisäksi viime keväänä järjestettiin myös Meriklusterin uudet arvonluonnin tavat -pitchauspaja. Pajassa muun muassa virtuaalitodellisuuteen, terveysteknologioihin, pelillistämiseen sekä turvallisuusjärjestelmiin erikoistuneet Turun seudun kasvuyritykset esittelivät palvelujaan Meyerille ja Royal Caribbean Cruises Linelle.

”Kutsuimme pitchauspajaan eri aloilta kahdeksan skaalautumisvaiheessa olevaa yritystä. He esittelivät innovatiivisia, laivateollisuutta mahdollisesti täysin uudella tavalla palvelevia sovellutuksiaan. Paja järjestettiin otolliseen aikaan, koska esittelyn kohteet Meyer Turku sekä Royal Caribbean Cruises -varustamo valmistelivat juuri uuden aluksen hankintaa. Esitellyt ratkaisut herättivät paljon mielenkiintoa yleisössä, mutta pajan konkreettiset tulokset ja siitä mahdollisesti seuranneet yhteistyökuviot paljastuvat vasta, kun laiva lasketaan vesille sen valmistuttua”, Koskinen kertoo.

Sairaala vetten päällä

Tällä hetkellä Bastussa on työn alla uusi konsepti tulevaisuuden sairaalalaivasta yhdessä Turun yliopistollisen keskussairaalan TYKS:n ja Turku Science Parkin kanssa. Bastussa on syksyn aikana tehty selvityksiä sairaalalaivojen tarpeista ja mahdollisuuksista. Ensimmäinen varsinainen työpajatilaisuus järjestettiin marraskuun lopulla.

”Itse ajatus sairaalalaivasta ei ole kovinkaan uusi, koska niitä on ollut olemassa jo pitkään. Olemme selvittäneet, että nykyisiä sairaalalaivoja on rakennettu esimerkiksi vanhoihin rahtilaivoihin ja ne hyödyntävät valtaosin vanhentunutta laivateknologiaa. Yksikköinä ne ovat usein suuren kokonsa puolesta kankeita ja vaativat paljon satamilta ja väyliltä”, Koskinen taustoittaa.

Bastussa ideoitavassa konseptissa sairaalalaiva käsitettäisiin pikemminkin sairaalalaivastona. Tässä ideassa laivasto koostuisi yhdestä suuresta emoaluksesta, josta pienemmät alukset suunnistaisivat eri kohteisiin. Sairaanhoidon lisäksi aluksissa olisi mukana tietty modulaarinen innovaatioelementti kuten valmius puhdistaa vettä, toimittaa ruoka-apua sitä tarvitseville sekä auttaa infrastruktuurin ja ICT-verkkojen parantamisessa.

”Emoaluksesta ja pienemmistä aluksista koostuva laivasto voisi auttaa ihmisiä laajalla alueella yhtä aikaa. Pienemmillä aluksilla voitaisiin saavuttaa paikkoja, jonne isommilla aluksilla ei ole mahdollista mennä. Tällaisia alueita voisivat olla esimerkiksi mantereella sijaitsevat paikat, jonne on yhteys jokiteitse mereltä. Esimerkiksi Afrikassa tieverkosto on monin paikoin puutteellista ja joki on ainoa mahdollinen kulkuväylä”, Koskinen selittää. Koskinen näkee sairaalalaiva-konseptissa taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi valtavan humanitaarisen potentiaalin: ”Tällaisella konseptilla on mahdollista tavoittaa valtava määrä ihmisiä, joilla ei muuten välttämättä ole mahdollisuutta saada tarvitsemaansa hoitoa, puhdasta vettä ja ravintoa.”

Lisätietoja

Keijo Koskinen
Bastumaster
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
keijo.koskinen(a)utu.fi