CLIPPER – Ratkaisuja merialan pk-yritysten tukemiseksi

CLIPPER-hankkeessa (Creating a leadership for maritime industries - New opportunities in Europe) kehitetään julkisia politiikkainstrumentteja, joiden avulla on tarkoitus tukea entistä paremmin merialan pk-yritysten menestymismahdollisuuksia alalla, jossa kilpailu erityisesti aasialaisten yritysten kanssa on erittäin tiukkaa. Hankkeessa pyritään sekä kehittämään olemassa olevia alueellisia rakenteita että keksimään uusia tapoja tukea pk-yritysten kilpailukykyä, kansainvälistymistä sekä arvoketjujen ja klusteritoimintojen kehittämistä.

Hankkeessa on mukana seitsemän alueellista toimijaa aina Välimereltä Itämerelle saakka sekä perifeeristen ja merellisten alueiden konferenssi CPMR, jonka läsnäolo on tuonut hankkeelle suoran linkin poliittisiin päätöksentekijöihin. Varsinais-Suomen osalta kehittämistyössä on mukana Turun ammattikorkeakoulu.

CLIPPER-hanke on rahoitettu Interreg Europe -rahoitusohjelmasta. Hankkeen aktiivinen toimintakausi kestää vuoden 2020 puoliväliin asti, minkä jälkeen alkaa noin 1,5 vuoden mittainen seurantajakso.

Yhteiset haasteet yhdistävät erilaisia alueita

Turun ammattikorkeakoulun hankeasiantuntija Juha Valtanen vetää hanketta Varsinais-Suomessa. Valtasen mukaan hankkeessa on huomattu, että merialan ongelmat ja pk-yritysten tarpeet ovat kaikkialla varsin samankaltaisia.

”Esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuudessa on haasteita lähes kaikkialla. Työvoiman saatavuus on kaksiosainen haaste: työvoimaa on oltava ensinnäkin määrällisesti tarpeeksi ja lisäksi sen on oltava myös tarpeeksi hyvin koulutettua, jotta se pystyy vastaamaan modernin meriteollisuuden vaateisiin.”

Yritysten kilpailukyky, TKI-toiminta ja kansainvälistyminen ovat myös yhteisiä haasteita kaikilla alueilla.

”Kaikilla alueilla on omanlaisia alueellisia ja kansallisia tuki-instrumentteja kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Pk-yritysten kannalta tärkeää olisi keskittyä arvoketjujen muuttamiseen, eli siis käytännössä siihen, miten yritykset voivat kehittyä ja muuttua esimerkiksi pelkistä merialan alihankkijoista tuottajiksi myös muille sektoreille.”

”Lisäksi rahoitusmalleja on tärkeää kehittää pelkistä nykyisenkaltaisista tuki-instrumenteista enemmän kohti lainavaroin tai osaomistuksin toteutettavia rahoitusmalleja. Tällä hetkellä tuet ovat lisäksi hakuprosesseiltaan niin monimutkaisia ja byrokraattisia, että ne vaativat hakijoilta laajamittaista juridista osaamista”, Valtanen avaa.

Valtasen mukaan rahoitus- ja politiikkainstrumentit keskittyvät nykyisin liikaakin niihin kehityskulkuihin, jotka ovat jo nähtävissä. Sen sijaan hän kannustaa päättäjiä katsomaan rohkeammin kauemmas tulevaisuuteen ja ennakoimaan niitä kehitystarpeita ja -mahdollisuuksia, joita ei vielä voida täysin ennustaa toteutuvaksi.

Konkreettisia työkaluja julkisviranomaisille

CLIPPERin ensimmäiset kaksi vuotta ovat vierähtäneet oman sekä muiden alueiden käytäntöihin ja rakenteisiin tutustuessa. Tällä työllä on luotu pohjaa nykyisten käytäntöjen jatkokehittämiseen sekä uusien tukimallien kehittämiseen. Selvitystöissä on hyödynnetty muun muassa työryhmätyöskentelyä, tiivistä sidosryhmäyhteistyötä sekä asiantuntijavaihtoja eri alueiden välillä.

Seuraavaksi hankkeen partnerialueilla aletaan kehittää meriteollisuuden alueellisia toimintasuunnitelmia, jotka on tarkoitus lanseerata käyttöön kesällä 2019, minkä jälkeen alkaa kahden vuoden mittainen seurantajakso. Taustatyö suunnitelman koostamiseksi on aloitettu kesän 2018 aikana.

”Olemme viimeisen muutaman kuukauden aikana käyneet keskusteluja meripolitiikan kannalta keskeisten alueellisten ja kansallisten toimijoiden kanssa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi Varsinais-Suomen liitto, Turku Science Park, Turun kaupunki, Meriteollisuus Ry, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Business Finland, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä alueen korkeakoulut. Olemme lisäksi tutustuneet kattavasti tämänhetkisiin linjapapereihin ja strategioihin, jotka toimivat toimintasuunnitelman pohjana. Meripolitiikka on Suomessa kansallisesti koordinoitua, joten suunnitelma ei voi pohjautua pelkästään alueelliseen kehittämistyöhön.”

”Tarkoituksena ei ole luoda uutta ja irrallista strategiapaperia, vaan suunnitelman on tarkoitus pohjautua olemassa oleviin strategioihin ja tuoda esiin uudenlaisia ajatuksia ja toimintamalleja, joiden avulla merialan pk-yrityksiä voitaisiin tukea entistä tehokkaammin. Nykyiset strategiat linjaavat asioista varsin yleisellä tasolla, tässä hankkeessa toteutettava toimintasuunnitelma puolestaan antaa konkreettisia työkaluja ja neuvoja merialan parissa työskenteleville julkisille toimijoille”, Valtanen avaa suunnittelutyön tavoitteita.

Hyviä käytäntöjä ympäri Eurooppaa

Toimintasuunnitelma pohjautuu hankkeen selvitysvaiheessa eri alueilta havaittuihin hyviin käytänteisiin sekä uusiin ideoihin, joita hankkeen eri työvaiheissa on saatu.

”Hankkeessa on löydetty monia innostavia käytäntöjä eri alueilta. Niiden soveltaminen muille alueille on kuitenkin haastavaa alueiden erilaisuuden takia. Onkin mietittävä tarkkaan, miten tietyt toimintatavat saadaan vastaamaan juuri omiin olosuhteisiin sekä tarpeisiin.”

Hankkeessa on esimerkiksi tutustuttu eri alueilla oleviin rahoitusvaihtoehtoihin ja pyritty pohtimaan, miten niitä voitaisiin hyödyntää suomalaisessa toimintaympäristössä. Rahoituksen lisäksi on löytynyt myös mielenkiintoisia tutkijayhteisön ja yrityselämän nykyistä paremmin yhdistäviä malleja, jollaisia voitaisiin Suomessakin harkita. Myös varsinaissuomalaiset toimintatavat ovat kiinnostaneet muissa hankemaissa:

”Ei pidä unohtaa, että myös meillä Varsinais-Suomessa on monia innovatiivisia toimintamalleja, joista monet voisivat ottaa mallia. Esimerkiksi korkeakouluja ja elinkeinoelämää yhdistävä Turku Future Technologies, Turun telakan läheisyyteen rakennettava Blue Industry Park -yrityspuisto sekä Science Parkilla tänä syksynä alkanut meriteollisuuden kiihdytysohjelma Maritime Accelerator Programme ovat herättäneet kiinnostusta muissa kumppaneissa”, Valtanen kertoo.

Lisätietoja

Juha Valtanen
Hankeasiantuntija
Turun Ammattikorkeakoulu
juha.valtanen(a)turkuamk.fi