Merialuesuunnittelulla tasapaino ympäristön ja elinkeinojen välille

Plan4Blue-hankkeessa edistetään merialueiden kestävää käyttöä Suomenlahden ja Saaristomeren alueilla. Hankkeessa tuotetaan uudenlaista tutkimustietoa yhteistyössä virolaisten ja suomalaisten kanssa muun muassa sinisen kasvun eri alojen taloudellisilla ja merialueiden maantieteellisillä analyyseilla sekä tulevaisuusskenaarioilla. Hanke tukee vahvasti Suomen ja Viron yhteistyötä sekä maiden kansallisia merialuesuunnitteluprosesseja. Huhtikuussa 2018 käynnistyi Suomen kansallisen merialuesuunnittelu, jossa rannikkomaakunnat laativat yhdessä kolme merialuesuunnitelmaa. Lisäksi Ahvenanmaa laatii oman suunnitelmansa.

Merialuesuunnittelun yhtenä tarkoituksena on määritellä merten käyttöä koskevia toimintaedellytyksiä. Suunnittelussa olennaista on sovittaa ympäristön ja elinkeinoelämän edut yhteen mahdollisimman hyvin: parhaassa tapauksessa molemmat hyötyvät toisistaan. Kestävä sininen kasvu, merialueiden kestävä käyttö sekä meren hyvän tilan edistäminen ovat kaikki tärkeitä huomion kohteita.

”Yksi merialuesuunnittelun keskeisistä tavoitteista on, että meriympäristön tila parantuisi. Tämä on ensiarvoisen tärkeää etenkin kalastukselle ja rannikkomatkailulle, mutta myös muille elinkeinoille. Merialuesuunnittelussa voidaan esimerkiksi pyrkiä turvaamaan kaloille rauhalliset kutupaikat ja sitä kautta varmistamaan kalakantojen kestävyys. Matkailussa taas puhdas meri on edellytys esimerkiksi vesiurheilijoiden viihtyvyydelle. Yksinkertaisesti sanottuna hyvinvoiva meri on tuottava meri”, suunnittelija Heidi Lusenius Varsinais-Suomen liitosta kuvaa työn tarkoitusta.

Plan4Blue-hankkeessa merialuesuunnittelua on mietitty yhdessä virolaisten vastinkumppanien kanssa. Yhteistyö on mahdollistanut huomion kiinnittämisen molemmille tärkeisiin teemoihin ja lisännyt merialuesuunnittelun vuorovaikutteisuutta maiden välillä.

”Meret eivät tunne rajoja, Itämeri on meille molemmille yhteinen meri. Tämän vuoksi merialuesuunnittelu ja meripolitiikka vaativat toimiakseen yhteistyötä ja vuorovaikutteisuutta. Hankkeessa olemme keskustelleet molemmille maille olennaisista kysymyksistä ja sen myötä olemme oppineet ymmärtämään toistemme näkemyksiä paremmin. Toisen osapuolen asemaan asettuminen on avartanut katsantokantoja molemmissa maissa. Tämänkaltainen yhteistyö on hyvin tärkeää – ilman yhteistä tahtotilaa esimerkiksi uutta ympäristösääntelyä on hyvin vaikea saada aikaan”, Lusenius kertoo.

Hanketyöstä arvokasta tietoa merialuesuunnittelun tueksi

Merialuesuunnittelu lähtee liikkeelle ympäristöllisen ja taloudellisen tilannekuvan kartoittamisella. Oman haasteensa tuottaa se, että kaikkia aloja tarkastellaan yhdessä, minkä vuoksi huolellisesti tehty taustatyö on suunnittelussa ensiarvoisen tärkeää. Plan4Blue-hanke on mahdollistanut uudenlaisten mallien pilotoinnin ja siten täydentää Suomen ja Viron kansallisissa merialuesuunnitteluprosesseissa tehtyjä kartoituksia. Hankkeessa on tuotettu muun muassa maantieteellisiä analyyseja Saaristomeren ja Suomenlahden alueelta, minkä lisäksi yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa on työstetty tulevaisuusskenaarioita sinisen kasvun eri aloilta.

Tulevaisuusskenaariotyöskentelyssä lähtökohtana on ollut tutkia sinistä taloutta sen monien eri alojen kautta. Erittäin monimuotoinen sinisen kasvun ala on tiivistetty neljän laajan kategorian alle, joihin lukeutuvat energia, merenkulku, matkailu ja sininen biotalous. Tulevaisuusskenaariotyöstä päävastuussa on ollut Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) erikoissuunnittelija Riitta Pöntynen.

”Tutkimustyössä on kirjallisuus- ja talousanalyysien lisäksi hyödynnetty työpajatyöskentelyä sekä kyselyitä Delfoi-asiantuntijapaneelille. Näihin on osallistunut tasapuolisesti sekä virolaisia että suomalaisia asiantuntijoita. Kyselyissä ja työpajoissa eri alojen asiantuntijat ovat päässeet kertomaan omia näkemyksiään eri alojen tärkeimmistä tulevaisuuden muutosvoimista, uhkista, haasteista ja muutenkin tärkeimmistä tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä”, Pöntynen selostaa.

Kirjallisista lähteistä, talousanalyyseista, kyselyistä ja työpajoista sekä täydentävistä haastatteluista saadusta materiaalista on koostettu erilaisia skenaarioita, jotka julkaistaan maaliskuussa 2019. Nämä skenaariot eivät ole ennusteita, vaan niissä pyritään yksinkertaisesti arvioimaan ja kuvaamaan, millaisiin tulevaisuuden näkymiin erilaisilla ratkaisuilla voidaan päätyä. Tavoitteena on tuoda esille muun muassa erilaisten poliittisten arvovalintojen seurauksia ja saada ihmiset ajattelemaan, mitkä tulevaisuuden mahdollisista tulevaisuuspoluista ovat toivottavimpia.

”Jokaiselle alalle on koostettu neljä erilaista tulevaisuusskenaariota. Nämä skenaariot ovat Kestävyys ennen kaikkea, Rajoittamaton kasvu, Kestävyysdilemma sekä Virtuaalitodellisuus ja laaja digitalisoituminen. Kestävyys ennen kaikkea -skenaario on merellisten resurssien käytön kannalta toivottavin. Se perustuu nimensä mukaisesti ekotehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen ja niiden merkityksen korostamiseen – sekä ympäristö että elinkeinot hyötyvät kestävästä liiketoiminnasta. Rajoittamattomassa kasvussa kasvu on erittäin voimakasta ilman, että ympäristöä erityisemmin huomioidaan. Kestävyysdilemma-skenaario puolestaan on eräänlainen välimalli, jossa ei tehdä selkeitä ratkaisuja kestävään suuntaan, jolloin sekä elinkeinoelämä että ympäristön tila eivät saavuta täyttä potentiaaliaan. Virtuaalitodellisuus-skenaariossa yhteiskunta on laajasti digitalisoitunut, mikä voisi tulevaisuudessa näkyä esimerkiksi virtuaalimatkailun yleistymisenä.”, Pöntynen kertoo.

Ekotehokkaammassa tulevaisuudessa on paljon kasvupotentiaalia

Askel kohti puhtaampaa meriympäristöä alkaa usein sääntelyn tiukentamisella. Lähtökohtaisesti ihmisten tulee kuitenkin ensin ottaa uudet ideat ja ajatukset omikseen.

”Tulevaisuusskenaariotyössä olennaista on juuri ajattelun ja visioinnin käynnistäminen. Parhaassa tapauksessa ihmiset huomaavat, että ympäristön kannalta positiiviselle ajattelulle löytyy vastakaikua myös muilta alan asiantuntijoilta. Tämä puolestaan saattaa luoda positiivisen kierteen, joka lopulta vaikuttaa yleiseen mielipideilmastoon ja lainsäädäntöönkin”, Pöntynen kuvailee.

Tiukempi sääntely johtaa väistämättä uutta teknologiaa hyödyntävien innovaatioiden tarpeeseen, mikä puolestaan avaa ovia uudenlaisille yrityksille ja palveluille. Sääntelyä ei siis kannata kavahtaa sen rajoittavasta kaiusta huolimatta.

”Suomessa on esimerkiksi cleantech-puolella erittäin vahvaa osaamista monella eri alalla. Näiden yritysten osaamista kaivataan tulevaisuudessa yhä enemmän. Itämeri on yleensä ollut ympäristösääntelyssä edellä muita merialueita, mikä puolestaan on antanut alueen yrityksille mahdollisuuden kehittyä edelläkävijöiksi ympäristöteknologioissa. Kun sääntely tiukkenee myös isommilla merialueilla, tarjoaa se tulevaisuudessa taloudellisia mahdollisuuksia cleantechin parissa Itämerellä jo tällä hetkellä työskenteleville yrityksille”, Pöntynen muistuttaa.

 

Lisätiedot

Riitta Pöntynen
Erikoissuunnittelija | Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus
riitta.pontynen@utu.fi

Heidi Lusenius
Suunnittelija | Varsinais-Suomen liitto
heidi.lusenius@varsinais-suomi.fi