Itämerirehu syntyy ravinteiden kierrätyksestä

Raisioaqua valmistaa ainoana maailmassa Baltic Blend -Itämerirehua, joka vähentää Itämeren rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormitusta. Rehua valmistetaan Kasnäsissa sijaitsevassa Salmonfarm Oy:ssa, jossa kalaöljyn ja -jauhon valmistus alkoi vuonna 2016.

Rehun raaka-aineena toimii Itämeren erittäin runsas silakka- ja kilohailikanta. Kalojen mukana itämerestä poistuu ravinteita neljä grammaa fosforia ja 27,5 grammaa typpeä jokaista kalakiloa kohden. Kalasaaliista valmistetaan jauhoa ja öljyä, josta Raisioaqua työstää tehtaallaan varsinaista Itämerirehua. Tämän jälkeen rehu matkaa Raisioaquan asiakkaille, kalankasvattajille, jotka syöttävät rehun kasvattamilleen kaloille.

Ravinnekierron periaate on lopulta aika yksinkertainen: Kalankasvatuksesta vapautuu aina jonkin verran fosforia ja typpeä vesisöön. Kasviplanktonit sitovat ravinteet ja päätyvät eläinplanktonien ruoaksi. Kalat puolestaan syövät eläinplanktonia, joten kalastuksen myötä ravinteet päätyvät merestä maalle.

Kun ulkomailla tuotettu rehu korvataan lähituotannolla, on muutos ympäristön kannalta erittäin merkittävä. Suomen kasvatetun kalan tuotanto oli vuonna 2017 noin 13 miljoonaa kiloa perkaamatonta kalaa. Ennen Itämerirehua elinkeino tuotti Itämereen fosforia noin 60 tuhatta ja typpeä noin 507 tuhatta kiloa. Itämerirehun avulla Itämerestä nostettiin vuonna 2017 16 tuhatta kiloa enemmän fosforia kuin koko Suomen kaupallinen kalanviljely sinne tuotti. Typpikuormitus puolestaan laski 75 prosenttia.

”Jos joku vielä sanoo, että kalankasvatus kuormittaa Itämerta esimerkiksi fosforin muodossa, voimme varmuudella kertoa, että se on pikemminkin ihan päinvastoin. Olemme iloisia, että Itämerirehun markkinaosuus on jo noin 50 prosenttia”, Raisioaquan Tomi Kantola iloitsee.

Kalaa, joka tekee hyvää

Itämerirehulla kasvatetaan muun muassa maineikasta Benella-kalaa. Benella-sarjan valikoimiin kuuluu siika-, kirjolohi- ja kuhatuotteita. Tuotemerkin omistaa Raisio ja sen kalantuotanto perustuu täysin sopimuskasvatusmalliin. Kasvattajia on tällä hetkellä 18 ympäri Suomea ja heistä jokaisella on oma kasvatussopimuksensa Raision kanssa.

Sopimusmalli varmistaa, että Benellan EPA ja DHA -rasvahappoarvot ovat aina kohdallaan. Nämä rasvahapot ovat tärkeässä asemassa sydän- ja verisuonitautien ehkäisemisessä. Rasvahappojen saannin takaamiseksi rehun energialähteenä hyödynnetään alkukasvatusvaiheessa enemmän rypsiöljyä ja vain pieni osa kalaöljyä. Kasvatuksen loppuvaiheessa määrät käännetään päinvastaisiksi.

”Ilman loppukasvatusta kalassa ei kehittyisi EPA ja DHA -rasvahappoja, jotka ovat meille ihmisille tärkeitä. Kala kyllä menestyy täysin ilman niitäkin. Me varmistamme, että kasvattajalla on ohjeistus, että rehu muutetaan kalaöljypitoiseksi noin 500 grammaa ennen kalan perkausta. Tällöin kalan rasvahappoarvot lähtevät nousemaan”, Kantola sanoo.

Benella on muutaman elinvuotensa aikana ehtinyt jo nousta muun muassa ensimmäisenä tuotemerkkinä Pirkka parhaat -sarjan sekä Kotipizzan menujen brändilogoksi. Michelin-tasoisten huippuravintoloiden ruokalistoillakin sitä on nähty, Venäjää ja Ruotsia myöten.

Ravintoloitsijoita puhuttelevat samat asiat kuin tavallista kuluttajaakin.

”Kuluttajalle Benella-tuotteen valitseminen kaupan tiskiltä on vaivaton ympäristöteko Itämeren puolesta. Erittäin laadukas kotimainen kala tekee hyvää ihmiselle ja ympäristölle.”

Kasvuluotain vie kalankasvatuksen uudelle tasolle

Raisioaqua haluaa olla myös edelläkävijä digitalisaatiossa ja on sitä varten kehittänyt Kasvuluotain-sovelluksen. Alun perin hieman Excel-taulukkoa päivitetymmäksi versioksi tarkoitettu apuväline kalankasvattajille on kasvanut yhteistyökumppaneiden avustuksella moderniksi kalastonhallinnan apuvälineeksi, jota käytetään tietokoneella ja älypuhelimella.

”Kyseessä on sovellus, jolla asiakas käytännössä siirtää kalastonsa seurannan sähköiseen muotoon. Syötetyt, allaskohtaiset tiedot siirtyvät mobiilisovellukseen, minkä ansiosta tiedot kalastosta kulkevat mukana missä ikinä asiakas liikkuukin.”

Näin kasvattaja tietää koko ajan altaiden biomassan ja sen, miten paljon ja minkä painoista kalaa kussakin altaassa on. Tämä määrittää, paljonko rehua kaloille on syötettävä.

”Rehukertoimen avulla sovellus päivittää tiedot oikeiksi esimerkiksi kalojen koon perusteella. Sovellus laskee jatkuvasti oikeat ruokintamäärät ja helpoimmillaan kasvattaja vain kuittailee sovelluksesta oikeat lukemat. Jos hän haluaa syöttää eri määriä, löytyy sovelluksesta korjausnappulat lisäämiseen ja vähentämiseen.”

Lisäksi sovellus laskee myös paljon muuta, esimerkiksi perkujätteiden kilomääriä sekä taloudellisia arvoja, kuten poikasten hintoja ja kalojen lopullista tuottoa.

Käytännössä kaikki tähtää kasvatuksen yksilölliseen optimoimiseen. Kerätyn datan avulla Raisioaqua voi kehittää omaa toimintaansa. Suurten linjojen suositusten sijaan voidaan siirtyä kasvatusyksikkökohtaisempiin suosituksiin ja huomioida laitosten erityisolosuhteet huomattavasti aiempaa tarkemmin.

 

Lisätiedot

Tomi Kantola
Liiketoimintajohtaja | Raisioaqua Oy
+358 50 653 04 | tomi.kantola@raisio.com