Teknologia tuo laivaliikenteeseen turvallisuutta

Autonomisista aluksista puhuttaessa ensimmäisenä tulevat mieleen itsekseen merillä seilaavat laivat. Suomessa päästiin ihastelemaan maailman ensimmäistä lautta-aluksen autonomista liikennöintiä viime joulukuun alkupuolella, kun maantielautta Falco teki ensimmäisen autonomisen matkansa Paraisten ja Nauvon välillä. Paluumatka etäoperoitiin Turusta. Falcon liikennöintiä operoivat yhdessä valtio-omisteinen Finferries ja Rolls-Royce.

Miehittämättömien valtamerialusten käyttöönottoon kuluu vielä kuitenkin rutkasti aikaa ja työtunteja. Autonomian kehitys valtameriliikenteessä kulkee kohti sensorien täydentämää tilannetietoisuutta ja sitä kautta turvallisuutta parantavaa teknologiaa. Ennen etäohjaukseen tai miehittämättömyyteen siirtymistä alusten tekoälyllistä tilannetietoisuutta kehitetään osa-alue kerrallaan.

”Miehittämättömiin laivoihin liittyvien ennakkoluulojen sijaan kannattaa tarkastella, kuinka nykymuotoisesta laivaliikenteestä saadaan teknologian keinoin turvallisempaa”, Rolls-Roycen teknologiajohtaja Sauli Eloranta sanoo.

Vaikka autot eivät toistaiseksi ole itseohjautuvia, on teknologia tuonut liikenteeseen paljon turvallisuutta esimerkiksi vakionopeudensäätimien tai kaistavahtien myötä. Tällä hetkellä meriliikenteessä hyödynnetään suhteellisen vähän tämäntyyppistä teknologiaa ympäristön havainnoinnissa – tilannetietoisuus perustuu lähinnä elektroniseen merikarttaan, tutkaan ja ihmisaisteihin. Teknologian kehittymisen avulla Eloranta uskoo turvallisuustason nousevan huomattavasti.

”Sensoriteknologian avulla voidaan rakentaa erilaisia hälytysjärjestelmiä. Tekoäly ennakoi minne laivat ovat todennäköisesti menossa ja millainen liikennetilanne on käynnissä – samankaltaista tietoa, mitä useita onnettomuuksia vuosittain pelastava alusliikennepalvelu VTS (Vessel Traffic Service) tarjoaa meriliikenteen turvallisuudesta viranomaistahoille.” Eloranta kertoo esimerkkinä.

Ympäristöystävällisempää merenkulkua

Eloranta nostaa esiin useita ympäristöhyötyjä, joita alana varsin perinteisen merenkulun entistä vahvempi teknologisoituminen tuo mukanaan.

Laivan etenemisnopeus vaikuttaa hyvin tehokkaasti polttoainekulutukseen. Laskemalla vauhtia kymmenen prosenttia voi polttoainekuluissa säästää jo 30 prosenttia. Vauhdin laskeminen, slow steaming, ei kuitenkaan ole kustannusten kannalta usein mahdollista.

”Optiminopeus riippuu siitä, paljonko on muita juoksevia kuluja. Jos ajaa todella hiljaa, ei polttoainetta juuri kulu, mutta palkka- ja pääomakustannukset ovat korkeampia. Miehittämätön laiva voi olla optiminopeudeltaan alempi, jolloin polttoainesäästö on selkeä ympäristöhyöty.”

Myös logistiikan digitalisaatio tuo uudenlaisia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä merillä on hurja määrä varustamoita, joiden logistiset järjestelmät eivät ole yhteensopivia ja laivat seilaavat usein melko tyhjinä.

”Jokainen on ikään kuin omassa siilossaan. Alustapohjaisen kapasiteettijaon myötä pystyttäisiin helpommin ottamaan samaan suuntaan meneviä lasteja yhteen nippuun ja lähettämään täysiä laivoja eteenpäin.”

Autonomiset laivat sallivat myös erilaisia operointitapoja koko kuljetusprosessien osalta. Eloranta muistuttaa, että merenkulun päästöjä pitäisi tarkastella myös maalla tapahtuvien kuljetusten kautta.

”Autonomia saattaa antaa mahdollisuuksia siihen, että laivakoot voivat olla hiukan pienempiä. Tulevaisuudessa ei tarvitse rakentaa nykyisenkaltaisia megasatamia laivojen operointiin, laivojen lastaaminen on nopeampaa ja lastit voidaan jakaa laivojen kesken järkevämmin. Tällöin osaa lastista ei tarvitse jatkokuljettaa pitkillä rekka- tai junakuljetuksilla, vaan lastit saadaan kuljetettua meriteitse pienempiin satamiin lähemmäs määränpäätä.”

Kolmanneksi hyödyksi Eloranta nostaa sähkökäyttöisyyden ja käyttää pohjoista naapuriamme esimerkkinä:

”Norjassa on tällä hetkellä se tilanne, että lähes kaikki uusi rannikkokalusto on nollapäästöistä ja akkukäyttöistä. Tähän pitäisi pyrkiä myös Suomessa.”

Rolls-Royce on päässyt uudistuksen ansiosta operoimaan myös Norjan lauttaliikenteessä.

”Olemme toimittaneet lähes kaikkiin lauttoihin autocrossing-järjestelmän. Se perustuu autopilottiin, mutta ei pelkästään ohjaa suuntia, vaan säätää muun muassa konetehoja. Sitä tukeva autodock tarkoittaa sitä, että laiva pystyy itse lähtemään laiturista väylälle. On jo sinänsä autonomiaa, että laituria lähellä alus muuttaa järjestelmän autocrossingista autodockiin, mutta itsenäiseen merenkulkuun ne eivät vielä pysty. Merenkulun normaalit väistötilanteet kuuluvat näillä aluksilla edelleen miehistölle.”